Equitop Pronutrin 3,5kg

Hevosen mahalaukku on suhteellisen pieni, vain noin 10 litraa, mikä on vähän korsirehulla elävälle isolle eläimelle. Esimerkiksi naudalla on ennen juoksutusmahaa noin 100 litraa etumahatilaa, johon voi syödä kortta varastoon myöhemmin märehdittäväksi. Hevonen pureskelee rehunsa hyvin ja nielee sen runsaan syljen kostuttamana mahaan. Maha on kaksiosainen. Mahan etuosan sisäpinta on kuin ihoa, siinä ei ole limaa tai suolahappoa erittäviä rauhasia (pars nonglandularis). Mahan toisen puolen sisäpinnalla on erittävä limakalvo (pars glandularis), samanlainen kuin naudan juoksutusmahassa ja ihmisen mahassa. Maha toimii siten, että pars nonglandularis on korsi-sylkiseoksen varasto, mistä massa kulkeutuu pars glandularikseen suolahapon ja entsyymien sulatettavaksi. Luonnontilassa elävä ja laiduntava hevonen syö taukoamatta, joten mahan läpi kulkee jatkuvasti rehumassaa kohti ohutsuolta. Tämä on se keino, jolla hevonen pystyy käyttämään hyväkseen korsirehua ilman pötsiä.

Mahan etuosan sisäpinnalle ei erity limaa, joten se on hyvin herkkä mahahappojen ärsytysvakutukselle. Maha ”rohtuu” kuin kädet, jos niitä pestäisiin jatkuvasti happamalla nesteellä. Tämä ei ole ongelma, mikäli mahaan tulee jatkuvasti uutta rehumassa, jonka joukossa oleva sylki neutraloi mahahappoja. Mahaärsytys ilmenee, jos hevoselle annetaan rehua ainoastaan ihmisen virka-aikoihin sopivina ruokinta-aikoina. Maha pääsee välillä tyhjäksi ja hapot pääsevät huuhtelemaan paljasta mahanahkaa. Pitkään jatkunut ärsytys aiheuttaa mahahaavan. Valtaosa hevosen mahahaavoista tavataan nimenomaan rauhasettoman mahan alueella.

Mahahaavan perussyy on todennäköisesti epäfysiologiset olosuhteet, mutta vaiva muuttuu näkyväksi ja haitalliseksi, jos on useampia altistavia tekijöitä samanaikaisesti.

Hevosen mahahaavalle altistavia tekijöitä:

Raskas treeni/kilpailut

Kuljetus

Runsas väkirehuruokinta

Ruokinnan tai ympäristön muutos

Lääkkeet/sairaudet

Alistettu asema laumassa

Oireet ovat usein niin epämääräisiä, että mahahaavaa ei osata epäillä. Tyypillisiä oireita, joiden perusteella voidaan epäillä mahahaavaa ovat seuraavat:

Huono/valikoiva ruokahalu

Huonontunut suorituskyky

Huono yleiskunto

Ähkyoireet

Löysä uloste (kuin lehmän uloste)

Hampaiden narskuttelu ja salivaatio

Vaihtelevat veriarvot

Puun painaminen

Diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan endoskooppitutkimus noin 3 m pitkällä endoskoopilla.

Mahahaava on yllättävän yleinen löydös. Useissa tutkimuksissa on todettu, että 50 – 90 %:lta intensiivisessä treenauksessa olevista hevosista löydetään haavaumia endoskooppitutkimuksessa. Myös varsoilla mahavauriot ovat hyvin yleisiä. Varsan haavaumat ovat usein syvempiä ja vakavampia kuin vanhempien hevosten.

Mahahaavahevonen on usein stressiherkkä ja se jännittää esimerkiksi kuljetusta, kilpailu- ja valmennustilannetta voimakkaasti. Toisaalta stressiherkkä hevonen on altis mahahaavalle. Mahahaavapotilaan ensihoito onkin stressitilanteiden vähentäminen. Tämän lisäksi sille tulisi antaa korsirehua mahdollisimman monta kertaa päivässä. Runsas laiduntaminen on parasta mahahaavanhoitoa.

Harrastus- ja urheiluhevosen stressitilanteita on usein mahdotonta vähentää, jos stressi tulee nimenomaan työnteosta. Tällöin voidaan korjata ruokintaa ja ottaa tukihoidoksi Pronutrin.

Pronutrin on mahahaavan tukihoitoon kehitetty valmiste. Sen sisältämät lesitiini, glyseroli ja pektiini suojaavat mahalaukun limakalvoa. Pronutrinia annostellaan 50 g/100 elopainokiloa kerran päivässä. Pronutrin on maistuvaa. Se on pakattu 3,5 kg:n muoviastiaan, joka riittää 14 vrk:n annosteluun 500 kg painavalle hevoselle